Vahvat Bock-oluet ja paastonajan juhlat
Vahvoja eli Bock-oluita, siis sellaisia oluita, joiden kantavierreprosentti on yli 16 ja joiden alkoholipitoisuus nousee vähintään 6,5%, valmistettiin jo keskiajalla. Ennen muuta pääsiäistä edeltävää paastonaikaa silmällä pitäen munkit valmistivat luostareissa näitä täyteläisen makuisia ja ravintopitoisia. Vaikka ruoasta pitikin paaston aikana kieltäytyä, juominen – ja niinpä myös olut – silti oli sallittua.
Pastonajan vahvan oluen Starkbier-juhlat juuret puolestaan juontavat Münchenin Paulaner-luostarin munkkien valmistamaan vahvaan paastonajan olueeseen. Vuonna 1629 Baijerin kuuriruhtinas Maximilian I myönsi luostarille erikoisoikeuden valmistaan omaa luostarioluttaan. Paastonaikaa silmällä pitäen Paulaner-munkit alkoivat vuosisadan puolivälissä, 1651 valmistaa erityisen vahvaa olutta, jolle munkkiveljeskunnan perustajan kunniaksi tuli nimi ”Sankt-Vater-Bier” eli pyhän isän olut. Tämä nimestä muovautui seuraavien vuosisatojen myötä Salvator, ja Paulaner-panimon Münchenin Nockherbergillä järjestämät kevään ensimmäisen Salvator-Doppelbockin laskijaiset (Salvator-Anstich) muodostui kansainvälisestikin tunnetuksi paastonajan juhlaksi.
Lue lisää aiheesta Bock-oluen ja paastonajan juhlien historiaa