Panimoiden ja juhlaisäntien saapuminen Theresienwieselle

Erottamaton osa Oktoberfestin alkuseremonioita on juhlatelttoje pitäjien ja panimoiden juhlallinen saapuminen Theresienwieselle. Värikkäine kukkineen ja nauhoineen koristeltujen hevosvaunujen ja panimovankkurien juhlallinen kulkue marssii Oktoberfestin ensimmäisenä päivänä, 15. syyskuuta jälkeisenä lauantaina kaupungin halki. Tämä perinne sai alkunsa 1880-luvulla, jolloin ravintoloitsijat henkilökuntineen järjestivät ensimmäistä kertaa olutvankkureiden ja puhallinsoittokuntien kulkueen juhla-alueelle. 1930-luvun puolivälistä lähtien marssi toteutetaan nykyisessä muodossaan kaikkien müncheniläispanimoiden ja oluttelttojen isäntien ja emäntien juhlallisena kulkueena, ja vuodesta 1935 kulkuetta johtaa Münchenin kaupungin symboli, Münchner Kindl. Tätä ”Münchenin lapsukaista” seuraavat hevosvaljakoiden vetämät panimoiden juhlavankkurit oluttynnyreineen sekä kaikkien juhlatelttojen isäntien vaunut. Kulkuetta seuraa vielä esitystelttojen ja huvittelulaitteiden omistajat sekä oluttelttojen soittokunnat.


Fassanstich – Ensimmäisen oluttynnyrin ”korkkaaminen”

Vuodesta 1950 lähtien panimoiden ja juhlaisäntien kulkuetta johtaa Münchenin ylipormestari, joka saapuu Theresienwieselle Schottenhamel-juhlaisäntäperheen vaunuissa. Samanniminen on myös perheen hallussa oleva Spaten-panimon juhlateltta, jossa ylipormestarin tehtävänä on ensimmäisenä Wiesn-lauantaina tasan kello 12 iskeä oluthana ensimmäisen tynnyrin kylkeen. Kun tynnyri on näin ”korkattu” ja pormestari saanut ensimmäisen olutlasinsa, Oktoberfest voidaan aloittaa. Baijerin murteella lausuttu ”o’zapft is” – saksaksi ”Es ist angezapft!” eli tynnyrin hana on kohdallaan – on se lause, jolla Oktoberfest jo yli puolen vuosisadan ajan on vuosittain virallisesti julistettu avatuksi. Tämän tradition aloitti Münchenin tuolloinen ylipormestari Thomas Wimmer vuonna 1950 ja siitä lähtien Fassanstich on kuulunut istuvan ylipormestarin vuotuisiin velvollisuuksiin.

Jotta myös muut juhlateltat saavat tietää, että ylipormestari on onnistunut tehtävässään, ammutaan Bavaria-patsaan juurella kaksitoista pyssynlaukausta. Oluthanan iskeminen tynnyriin ei nimittäin ole ihan helppoa, ja joka vuosi Münchenin paikallislehdissä jännitetään, kuinka monta vasaran iskua ylipormestari tarvitsee – ja halukkaat voivat jopa lyödä vetoa. Ensimmäisellä kerralla vuonna 1950 ylipormestari Wimmer joutui löymään kokonaista 19 kertaa, ennen kuin hana istui paikoillaan. Viimeinen, vuoteen 2014 asti virassa ollut pormestari Christian Ude puolestaan pitää hallussaan moninkertaista ennätystä: hän on useina peräkkäsinä vuosina onnistunut korkkaamaan oluttynnyrinsä ainoastaan kahdella vasaraniskulla.

 

Kansallispuku- ja metsästysseurojen juhlakulkue

Ensimmäisenä Wiesn-sunnuntaina, seuraavana päivänä Oktoberfestin aloitusseremonioiden jälkeen, on vuorossa kansallispuku- ja metsästysseurojen juhlakulkue, joka matkaa Münchenin keskustan halki Theresienwieselle. Tämän juhlakulkuetradition juuret juontavat aina vuoteen 1835, jolloin kansallispukukulkue järjestettiin ensimmäistä kertaa kuningas Ludwig I:n ja kuningatar Theresen hopeahääpäivän – ja Oktoberfestin 25-vuotisjuhlan – kunniaksi.

Myös vuonna 1895 kansallispuvut ja -seurat esittelivät Oktoberfest-vieraille upeita pukujaan, tuolloin kulkueeseen osallistui pyöreästi 150 kansallispukuseuran yhteensä lähes 1500 jäsentä. Ja vuodesta 1950 lähtien kansallispuku- ja metsästysseurojen juhlakulkue on erottomaton osa ensimmäisen Oktoberfest-viikonlopun tapahtumia. Kuten juhlatelttojen pitäjien ja panimoiden marssia myös kansallispukukulkuetta johtaa Münchenin kaupungin symboli, Münchner Kindl, jonka jälkeen kulkevissa hevosvaunuissa istuu myös kaupungin ja Baijerin osavaltion poliittinen kerma. Kansallispuku- ja metsästysseurojen kulkueen mukana seuraa myös soittokuntien ja esilaisten esiintyjien ryhmät sekä loistokkaasti koristeltuja hevosvaljakkoja.

Vuosittain kansallispuku- ja metsästysseurojen kulkueessa marssii ja tanssii lähes 10.000 osanottajaa, jotka saapuvat suurimmaksi osaksi Baijerista. Vuosittain edustettuna on lisäksi myös muiden osavaltioiden kansallispukuseuroja sekä itävaltalaisia, sveitsiläisiä, etelätirolilaisia ja myös useista muista Euroopan maista saapuvia perinne- ja kansallispukuyhdistyksiä. Maailmanlaajuisestikin tarkasteltuna Oktoberfestin kansallispuku- ja metsästysseurojen kulkue on yksi suurimmista lajiaan.