Oluen valmistustaidon kehittymisen kannalta luostareilla ja luostaripanimoilla on keskeinen merkitys. Luostareiden ja munkkien ryhtyessä valmistamaan olutta alunperin puhtaasti naisten työnä pidetystä oluen valmistuksesta muodostui arvostettu käsityöläisammatti ja siitä tuli ”miesten työtä”. Myös panimotuotannon kaupallisen merkityksen kannalta luostareilla oli huomattava vaikutus. Aluksi luostarit tosin valmistivat olutta lähinnä omaan käyttöönsä, mutta ajan myötä ne saivat oikeudet perustaa luostariravintoloita ja -majataloja sekä myydä tuotteitaan ympäröivien kylien ja kaupunkien asukkaille.

Vaikka luostarilaitoksella siis oli vuosisatojen ajan huomattava vaikutus panimotuotannon kehittymiselle, ei nykyään enää ole olemassa juuri yhtään aitoa luostaripanimoa, jossa munkit – tai nunnat – itse valmistavat olutta. Yksi keskeisimmistä syistä luostaripanimoiden määrän romahtamiseen on 1800-luvun alussa tapahtunut luostarien lakkauttamien ja luostariomistuksen valtiollistaminen. Napoleonin sotien yhteydessä ennen muuta keskisuurten saksalaisvaltioiden hallitsijat käyttivät tilaisuutta hyväkseen ja kavensivat kirkon poliittista valta-asemaa valtiollistamalla kirkon ja luostarilaitoksen maallista omaisuutta. Ainoastaan muutamat harvat luostarit säästyivät tältä kehitykseltä joko kokonaan tai pystyivät käynnistämään toimintansa myöhemmin vuosisadan kuluessa uudestaan. Useat luostarit myös joko myivät luostaripanimonsa tai luovuttivat panimotoimintansa yksityisen panimomestarin käsiin.

Nykyään Saksassa toimii enää kuusi aitoa luostaripanimoa – sellaisia yhä toiminnassa olevia luostareita, jotka myös valmistavat oluita, kun vielä ennen vuoden 1803 luostarien lakkauttamisaaltoa yksin Baijerin alueella toimi lähes 350 luostaripanimoa. Kaiki nämä yhä toimivat ”aidot” luostaripanimot sijaitsevat eteläisessä Saksassa, Baijerin osavaltiossa. Olutta valmistetaan vielä Andechsin, Ettalin ja Scheyern benediktiiniläisluostareissa Ylä-Baijerissa sekä kolmessa fransiskaaniluostarissa: Ala-Baijerissa sijaitsevassa Mallersdorfissa, Ala-Frankissa Kreuzbergin luostarissa ja Ursbergin luostarissa Augsburgin lähellä.

Näiden "aitojen" luostaripanimoiden lisäksi useiden panimoiden historia juontaa juurensa alunperin luostarien yhteydessä toimineista panimoista, ja monet olutreseptit ja nimet ovatkin yhä peräisin luostaripanimoajoilta. Näihin panimoihin kuuluu myös Weltenburgin luostari, jonka yhteydessä toimii yksi maailman vanhimmista luostaripanimoista, ja myös useilla muilla kansainvälisestikin tunnetuilla panimoilla on luostarihistoria. Mielenkiintoista on, että myös itäisessä Saksasssa on nykyään joitakin sellaisia panimoita, joilla on takanaan vuosisatainen historia luostaripanimona ja jotka vuoden 1990 jälkeen ovat taas aloittaneet luostarioluiden valmistamisen.

Lue lisää aiheesta Luostaripanimoita esittelyssä