Bock-oluen ja paastonajan juhlien historiaa

Jo 1700-luvu kuluessa Paulaner-luostarissa muodostui traditioksi kutsua Baijerin kuuriruhtinas vuosittain huhtikuun alussa maistamaan vahvaa olutta – halitsijan tehtävänä oli maistaa ensimmäinen tuopillinen juuri valmistunutta uutta Doppelbock-olutta. Tämä tradito säilyi myös 1800-luvulla. Sillä vaikka Paulaner-luostari, kuten lähes kaikki tosin lakkautettiin ja luostarin omaisuus valtiollistettiin, panimotoiminta jatkui. Hallitseva Wittelsbach-kuningashuone luovutti panimotoiminnan panimomestari Franz Xaver Zacherlin käsiin, joka jatkoi paitsi panimon toimintaa samalla Paulaner-nimellä myös vahvan oluen juhlaperinnettä.

Paastonajan juhla vahvan oluen maistajaisineen ei ainoastaan säilynyt vaan sitä myös laajennettiin. Jotta juhlan järjestäminen olisi entistä kannattavampaa ja juhlavieraat viihtyisivät mahdollisimman pitkään, lisättiin juhlallisuuksiin kansannäyttelijöiden ja -muusikoiden esityksiä. 1800-luvun lopusta lähtien Salvatorrede, paikallisen sanataiteilijan tai koomikon pitämä hauska tervehdyspuhe, aloitti juhlan. Tämän Salvator- juhlapuheen esikuvana oli baijerilaisravintoloissa perinteenä ollut tapa ravintolaisännän toivottaa jokainen vieras henkilökohtaisesti tervetulleeksi pitämällä pienen puheen – jossa samalla käytiin läpi kaikki kylä juorut ja sattumukset. Näitä pikkupuheita pidettiin siinä määrin arvossa, että ravintoloitsijat usein palkkasivat jonkun taitavamman puhumaan puolestaan, jos epäilivät omia puhujantaitojaan. Myöhemmin 1900-luvun lopulta lähtien vahvan oluen juhla alkaa Salvator-juhlapuheen sijaan paastonajan ”saarnalla”, jossa Paulaner-luostarin Barnabar-veljeksi pukeutunut munkki pitää kutsuvieraille – Baijerin poliittiselle kermalle – puheen, jossa hän muistuttaa jokaista tämän vuoden mittaan tekemistä virheistä ja kömmähdyksistä. Nykyään Barnabas-veljen tilalla paastonajan saarnapuhetta pitää "Mama Bavaria".

Toisen maailmansodan jälkeen, 1950-luvun alussa perinteisen Salvator-juhlapuheen lisäksi myös muut esitykset muuttuivat tyyliltään poliittisen kabaree-ohjelman suuntaan, jollaisena se nykyään tunnetaan. Paitsi varsinaisessa juhlapuheessa myös Salvator-laskijaisten yhteydessä järjestetyssä kabarettesityksessä paikalle kutsuttu poliittinen johto sai – ja saa vielä tänäänkin – kuulla kunniansa.

Nockherbergistä Salvator-juhlapaikka

Nockherberg-kukkulalla Münchenin Aun kaupunginosassa Isar-joe läheisyydessä sijaitseva panimoravintola muodostui vuosittaisen Salvator-juhlan järjestyspaikaksi jo 1860-luvulta lähtien. Sitä ennen Paulaner-panimon vahvan oluen maistajaiset järjestettiin panimon muissa ravintoloissa. Vasta kun müncheniläis-pankkiiri Georg Nockher myi sukunsa mukaan nimetyn kesäresidenssin Paulaner-panimolle, Nockherberg-kukkulalle perustetusta panimoravintolasta tuli se perinteinen paastonajan juhlapaikka, jollaisena se nykyään tunnetaan. Seuraavina vuosikymmeninä vahvan oluen juhlan merkitys Paulaner-panimolle kasvoi siinä määrin, että Nockherberg-ravintolan alkuperäinen nimi Zacherl-Keller, muutettiin 1920-luvulla Salvator-Kelleriksi.

Nockherberg-kukkulalla sijainneesta alkuperäisestä panimoravintolasta ja olutkellarista ei nykyään enää ole juuri mitään jäljellä. Vanha, pankkiiri Nockherin huvilaan perustettu ravintolarakennus purettiin jo 1903/1904. Paulaner-panimon olutkellari valtavine holvineen puolestaan tuhoutui kokonaisuudessaan Münchenin pommituksissa huhtikuussa 1944. Ravintolatoiminta pystyttiin uudisrakennuksessa aloittamaan vasta vuonna 1950. Mutta tämäkään ravintolarakennus ei enää ole olemassa: marraskuussa 1999 se tuhoutui lähes täydellisesti tuhopoltossa. Nykyään vahvan oluen Salvator-juhla järjestetään vuonna 2003 valmistuneessa Paulaner-juhlahallissa. Tänään Nockherberg-kukkulan panimoravintolassa on enää yksi holvikellarissa sijaitseva juhlatila, joka on nimeltään Salvatorkeller.

Nykyään vahvan oluen juhla alkaa joka vuosi paastonaikaan pyhän Joosefin päivän tienoilla (19. maaliskuuta) ja on kestoltaan kahden viikon mittainen. Nockherberg-kukkulalla järjestetyllä Paulaner-juhlalla on Salvator-juhlapuheineen ja -ohjelmineen ehdottomasti pisimmät perinteet. Mutta vahvan oluen paastonajan juhlia erilaisin musikaalisine ja muine ohjelmineen järjestävät myös kaikki muut olutkellarit ja panimoravintolat.