Humalan tehtävä oluenvalmistuksessa
Oluen valimistuksessa humalaa käytetään paitsi antamaan oluen makuun kirpeää katkeroisuutta ja hedelmäisiä aromeja myös estämään oluen pilaantumista ja kirkastamaan sitä.
Katkeroisen maun olueen antaa hedelmöittymättömien emikasvien "käpyjen" tähkäsuomujen erittämä lupuliini. Lisäksi humala vaikuttaa olutvaahdon koostumukseen ja kestoon.
Oluen katkeroisuuteen vaikuttaa se, missä vaiheessa oluen valmistusprosessia humala lisätään.
Jos humala lisätään jo valmistusprosessin varhaisessa vaiheessa ja sitä keitetään pitkään, siitä myös erittyy enemmän lupuliinia ja vierteestä tulee katkeroisempaa.
Vastaavasti saadaan miedomman makuista olutta, jos humala lisätään vasta myöhemmässä vaiheessa, eikä vierrettä keitetä kovalla teholla.
Myös käytetyn humalan esikäsittelytavalla on vaikutusta – kokonaisten ”käpyjen” ohella voidaan käyttää myös joko humalauutetta tai -pellettejä. Lisäksi panimomestarin valitsemalla humalalajikkeella on vaikutusta lopputulokseen: eri humalalajikkeet antavat erityyppisiä makuvivahteita. Karkeasti humalalajikkeet jaetaan katkeroisempiin humalalajikkeisiin sekä miedompiin aromihumalalajikkeisiin. Jälkimmäisissä aromien kirjo on laajempi kuin karvashumalalajikkeissa. Samalla aromihumalissa on kuitenkin myös vähemmän karvasaineosaa, lupuliinia, joten tällaista lajiketta tarvitaan oluen valmistuksessa suurempia määriä. Tästä johtuen suurin osa panimoista käyttää oluen valmistusprosessissa pikemminkin karvas- kuin aromihumalalajikkeita.